maanantai 29. heinäkuuta 2013

Mihin sinä uskot?

Viimeisimmissä Päivämiehen numeroissa on ollut erittäin
huolestuttavaa sävyä. Niissä on ollut kirjoituksia, joissa harvinaisen
selväsanaisesti seurakunta on asetettu kuuliaisuuden ja uskon
kohteeksi. Niissä on tarkoituksellisesti sekoitettu Jumala ja
seurakunta. Samalla niissä on liputettu sellaisten opetusten puolesta,
jotka vanhoillislestadiolaisuus on ihan vasta tuominnut harhaoppina.

Tämä kaikki olisi vielä jotenkin ymmärrettävää, jos kyse olisi vain
liikkeen yksittäisten maallikkojäsenten kirjoituksista. Mutta kyseessä
eivät ole yksittäisten jäsenten kirjoitukset. Niiden takana seisoo
päätoimittaja pastori Olli Lohi ja hänen takanaan koko SRK:n johto.
Päätoimittajalla on vastuu lehden sisällöstä, ja kustannusyhtiön johto
hyväksyy lehden ja päätoimittajan linjan, jos se ei puutu siihen. Siksi
kirjoitukset tulee ottaa vakavasti.

Tuoreimmassa lehdessä kenties räikein esimerkki liikkeemme
lahkolaistumisesta oli kirjoitus otsikolla "Millä tavalla sinä uskot?"
Kirjoitus korotti useissa kohdin ihan estoitta seurakunnan Jumalan
asemaan.

Kirjoituksessa vaaditaan ihmisiltä nöyryyttä kuunnella seurakuntaa.
Heti perään kehoitetaan säilyttämään lapsen usko. Jos liike haluaisi
toimia kristillisesti Jeesuksen opetusta seuraten, sen tulisi kehoittaa
nöyrtymään kuuntelemaan Jeesusta ja säilyttämään lapsellinen usko
Kristukseen. Sekä yksilöitä että seurakuntaa tulisi ohjata
kuuntelemaan Jeesusta. Sen sijaan liike on valinnut lahkomaisen
lähestymistavan, missä jäseniltä vaaditaan kuuliaisuutta
seurakunnalle, ja missä lapsen usko tarkoittaa lapsellista uskoa
seurakuntaan, uskoa siihen että seurakunnan kanta on oikein, vaikka
sitä ei voisi Raamatullakaan perustella.

Kirjoituksessa kehoitetaan toki seuraamaan Jeesusta. Hullua on
kuitenkin, että heti perään väitetään, että Jeesuksen seuraaminen
merkitsee "kuuliaisuutta seurakuntaäidin opetuksille". Tässäkin kohdin
Jumalan paikalle on yhtäkkiä silmänkääntötempulla istutettu mikäpä
muu kuin seurakunta.

Raamatun mukaan Jeesuksen seuraaminen ei merkitse kuuliaisuutta
seurakunnalle vaan kuuliaisuutta Jeesukselle. Meidänkin ajassamme
on esimerkkejä, jolloin Jeesuksen seuraaminen merkitsee sitä, että on
uskallettava olla seurakuntaa vastaan. Vaikkapa silloin, jos seurakunta
tai sen johtajat kohtelevat jotain ihmistä kaltoin. Sitä on oikea
Jeesuksen ristin kantaminen. Esimerkiksi "Maijan tarinassa"
seurakunnalle kuuliaiset ihmiset eivät uskaltaneet seurata Jeesusta ja
puolustaa heikkoja vaan he ryhtyivät joukon (seurakunnan) mukana
puolustamaan pahuutta.

Kirjoitus vaatii siis monessa kohdin kuuliaisuutta nimenomaan
seurakunnalle. Vähän edempänä kirjoituksessa kehoitetaan kuitenkin
kuuntelemaan "enemmän Luojaa kuin luotua". Tätä ei voi tulkita
muuten kuin että kirjoitus pitää seurakuntaa Luojana. Seurakuntaan
uskominen on kuitenkin juuri ihmisjoukkoon eli luotuihin uskomista.
Se on epäjumalan palvontaa ja lahkouskoa. Kirjoitus varoittaa, että
uskonelämässään harhaan joutunut voi alkaa "nähdä Jumalan
valtakunnan halpana". Mielestäni olisi aiheellisempaa varoittaa, että
harhaan joutunut saattaa alkaa nähdä seurakunnan Jumalan
valtakuntana, erehtymättömänä joukkona. Silloin ei uskota enää
Jumalaan vaan ihmisiin, eli ollaan aivan kuten mikä tahansa
epämääräinen lahko tai kultti.

Toinen huolestuttava piirre on se, että kirjoitus toteaa eri mieltä
olevien perustelevan kantojaan järkevästi ja hakevan perusteita
Raamatusta, mutta ei anna tälle mitään arvoa. Kirjoitus ei kehoita
peilaamaan eri mieltä olevien ajatuksia Raamattuun, kuten
kristinuskossa on tapana. Se ei totea, että väärässä olijan tunnistaa
epäraamatullisista mielipiteistä, vaan se toteaa että väärässä olijan
tunnistaa siitä, että he "rikkovat yhteisen rakkauden", eli siitä että he
ovat eri mieltä seurakunnan kanssa. Jälleen siis seurakunnan kanta on
tärkeämpi mittari kuin Raamattu.

Liike on valinnut selvästi toisen tien kuin uskonpuhdistaja Martti
Luther. Hän kun totesi aikanaan: "Ellei minua saada vakuutetuksi
Raamatun todisteiden ja selvien järkisyiden avulla - paaviin ja
kirkolliskokouksiin yksinään en luota, koska on tunnettua, että ne ovat
monta kertaa erehtyneet ja puhuneet ristiin - niin esittämäni
raamatunkohdat vakuuttavat minut. Olen sidottu Jumalan sanaan."
Sama Luther totesi yhteisestä rakkaudesta, että "kirottu olkoon
sellainen yhteinen rakkaus, jonka tähden on asetettava Jumalan sana
vaaralle alttiiksi". SRK tahtoo nyt pää-äänenkannattajansa voimalla
olla nyt siis menemässä täysin päinvastaiseen suuntaan, korottamalla
seurakunnan yhteisen rakkauden tärkeimmäksi ohjenuoraksi ja
halveksimalla Raamattua ja järkisyitä.

Kirjoitus kehoittaa monessa kohdin uskomaan "niin kuin ennenkin". Se
sopii hyvin seurakuntauskoon. Kristinuskoon se ei taas sovi.
Kehoittiko Jeesus aikalaisiaan uskomaan kuten ennenkin? Ei. Hän
sanoi uskovaisille opetuslapsilleenkin, että "Ellette käänny ja tule
lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan". Jeesuksen ajan
juutalaiset fariseuksineen uskoivat kovasti olevansa niitä parhaita
uskovaisia, Jumalan lasten etujoukkoa. Sanoiko Jeesus heille
Päivämiehen tyyliin, että "on tärkeää, että uskomme kuten ennenkin"?
Ei tainnut sanoa. Siksi meidänkään ei pitäisi pyrkiä siihen, vaan
meidän pitäisi pyrkiä etsimään totuutta.

Kirjoitus liputtaa myös loppupuolella henkiopin puolesta, joka on ihan
vastakin liikkeen toimesta virallisesti julistettu harhaopiksi. Miksi
liikkeen johto on kaksinaamainen, ei kai se ole kristillisen etiikan
mukaista? Ainakaan minä en ole lukenut Jeesuksen kehoittamaan
kaksinaamaisuuteen. Kirjoitus kannattaa henkioppia puhumalla
"eksyttävästä hengestä". Silloin eri tavalla ajattelevan mielipiteitä ei
tarvitse peilata Raamattua vasten vaan ne voidaan kuitata "eksyttävänä
henkenä" jonka tuntee siitä että "se rikkoo yhteistä rakkautta". Silloin
ollaan taas siinä lahkomaisessa mielivallassa, jossa sinä olet väärässä
koska olet eri mieltä meidän oikeassa olevien kanssa.

Kirjoitus esittää eri mieltä ajattelemisen tarttuvana tautina, silloinkin
kun eriävä mielipide voi olla perusteltavissa Raamatulla. Kirjoitus
antaa siunauksensa sille, että "erimielisten" luona ei kannata kyläillä.
Lopuksi kirjoitus vielä korostaa, että eri mieltä olevia tulee "hoitaa
armossa ja totuudessa". Kaikki lestadiolaiset tietävät millainen kaiku
on tällä sanalla "hoito". Puimatantereen puhdistaminen
raamatullisuudesta olisi se seuraava looginen askel tällä
lahkoistumisen tiellä.

Tällaisten kirjoitusten äärellä hirvittää kulkea tämän joukon mukana,
jota johtavat itsensä jumalaksi korottaneet epäjumalan palvelijat.



Uskovainen

7 kommenttia:

  1. Sanoitit ajatukseni. Seurakunnasta ja sen yksimielisyydestä on muotoutunut kultainen vasikka. Tämä vastine tulisi lähettää jokaiselle srk:n johtokuntaan kuuluvalle ja päivämiehen toimitukseen opiksi, neuvoksi ja ojennukseksi.

    VastaaPoista
  2. Todella hyvä kirjoitus. Tästä se jälleen kerran näkee, mitä seuraa siitä, kun hoitokokouksiin ja sen aikaiseen opetukseen ei ole tehty pesäeroa. Siellä täällä näkee näitä ihmismielen mukaan rakennettuja kirjoitelmia. Onneksi nykyään on netti, jonka vuoksi eri tavalla ajattelevat saavat äänensä välittömästi kuuluviin. Vanhoillislestadiolaisuuteen kelpaa ilmeisesti sellainen ihminen, joka on laittanut aivonsa narikkaan ja seuraa laumaa vaikka kaivoon. Ajattelu ei myöskään lakkaa siihen, että ihminen vaikenee. Mutta Jumala on luonut meidät ajatteleviksi olennoiksi. Kirjoitus edustaa vaarallista fundamentalismia ja joukkouskoa. Toivottavasti jokainen vl, joka tunnistaa vaaran, sanoutuu irti tällaisista näkemyksistä.

    Sosiaalipsykologi

    VastaaPoista
  3. kijoitus oli kammottava. aivan jäkyttävällä tavalla yhdisteltiin asioita.ääneen valitin kun sitä luin.pahalta alkaa näyttämään jos tuonkaltainen ajattelu tarttuu vanhoillislestadiolaisiin puhujiin,todennäköisesti näin tulee tapahtumaan,koska päivämiestä luetaan kuin raamattua.Vaikkakin on olemassa onneksi vielä myös raikkaasti ja puhtaasti saarnaavia puhujia.

    VastaaPoista
  4. tarkennus: päivämiehen teksti oli kammottava.ei tämä blogiteksti.:)

    VastaaPoista
  5. Kiitos blogistille.
    Hyvä ja selkeä kirjoitus, täyttä asiaa.
    Ehdotuksia kommenteissa oli, että lähetetään vastine SRK:n johtokuntaan ja Päivämiehen toimitukseen. Mitä se auttaisi?
    Ne kaivoon perässä kävelijät tämän kirjoituksen tarvitsee.
    He, jotka viikottain sanan selitys peliä seuratuvissa aivot narikassa kuuntelevat, eivätkä vahingossakaan eksy esim. tälle blogistin sivuille.
    Kuinka ne tavalliset ihmiset saataisiin ajattelemaan ja lukemaan muutakin kuin PM:stä?

    VastaaPoista
  6. Kiitos erittäin hyvästä pohdinnasta. Nyt voin muistaa väärinkin ja oikaiskoon joku, jos on tarvetta, mutta muistelen Lutherin joskus sanoneen asiasisällöltään (ei siis ollut välttämättä juuri seuraavilla sanoilla tarkasti) näin: Kun sielunvihollinen huomaa, että hänen valheensa on paljastettu, hän alkaa ensimmäisenä saarnauttamaan yhteisestä rakkaudesta.

    VastaaPoista
  7. Lestadiolaisuus on suvussa kulkeva, ja sukuja ja ihmissuhteita rikkova elämäntapa. Ollaan ajallista elämää ajatellen todella huolestuttavalla mallilla jos uskonnollisen liikkeen lehti antaa jo rivien välissä kyläilykieltoja, luopiosukulaisten karttamiseen kannustaa suomessa vain jehovan todistajat.

    Toki vl-lestadiolaisuudessa on sydämmen uskovia ja suurin osa on tavallista hyväntahtoista väkeä mutta liikkeen organisoitunut johto elää yhä vanhojen opillisten kriteerien jälkeen. Esim. Ranualla käydessäni mietin kuinkahan suuri osa seuraväestä olisi uskovaisia -70 luvun kriteerien perusteella. Ranualla oli kuultavissa seurapuheissakin useammalisia äänenpainoja. Hyvin jyrkkää ja lakihenkistä pietismiin perustuvaa elämäntapa uskoa oli saarnoissa,
    Oli myös pappi joka saarnasi näin, "ei Jumala teitä kurita vaan teidän maalliset isänne".

    VastaaPoista